And so it is
Just like you said it would be
Life goes easy on me
Most of the time

... Minä niin rakastin sinua

Jos seisoo risteyksessä joutuu pakostakin valitsemaan jomman kumman suunnan. Ja kun valitset yhden tien, käännät selkäsi sille toiselle. Vaikka valitsemani tie on ihana, lähes satumainen, olen silti sen verran utelias että olisin tahtonut nähdä miltä se toinenkin tie näyttää.

 Kokeilla edes hetken, yrittää elää sitä elämää. Olisin varmasti juossut sieltä häntä koipien välissä takaisin tänne turvaan, mutta olisin silti halunnut edes yrittää. En uskaltanut, ja nyt se vainoaa minua lopun elämääni.

 Kaikki se mitä olisi voinut tapahtua.

Millainen ihminen olisin nyt? Olen vain utelias.

"Ennen sinua
en tiennyt sisälleni mahtuvan näin paljon rakkautta
täydelliset varpaasi ja isäsi silmät
en tiennyt piirteideni olevan niin kauniit

kuin piirteeni sinun kasvoiltasi katsottuna
takerrun jokaiseen hetkeen
kyynelin ja hymyin

kovalla kivulla ja syvällä nautinnolla
rakastan sinut isoksi
nauraen kuolisin puolestasi

sillä eihän kukaan
(joka synnyttää jotain näin täydellistä)
voi olla täysin paha"

Voi rakkani kuinka olenkaan satuttanut sinua. Anna anteeksi, tuntemasi tuska on varmasti ollut sietämätön. En voi edes käsittää kuinka paljon olen loukannut sinua rakastumalla johonkin toiseen. Kuinka voit unohtaa, päästä yli? Kiitos kun annoit minulle uuden mahdollisuuden, minä en petä luottamustasi enää ikinä. Tiesin jo silloin kun ensimäisen kerran tapasimme, ei ikiinä tule toista miestä. Ei tullutkaan, vaan toinen nainen. Kauan siinä meni, mutta vihdoinkin olen päässyt hänestä kokonaan irti. Nyt olen sinun loppuelämäni.

vaikka on asioita joita ei voi antaa anteeksi
aina voi pyytää
olin tyhmä, menin harhaan, se antaa voimaa
en oo vielä mennyttä

Ei mikään muu kuin kuolema voi  meitä enää erottaa. Kiitos kun kestit minun kasvuvuoteni, minäkin olen valmis sietämään sinun virheesi. Vaikka olet niin täydellinen, en usko että joudun ikinä itkemään vuoksesi. Tulevaisuus on meidän.

Kuulin vasta muutama päivä sitten sen kappaleen, jonka halusit minun syksyllä kuulevan. Nyt ymmärrän, miksemme me voineet olla yhdessä. Oli oltava ilman toisiamme että oppisimme rakastamaan. Vihdoinkin minä olen onnellinen. Erilailla kuin sinun kanssasi. Silloin olin palapelin palanen kanssasi. Nyt olen kokonainen, ihan vain omana itsenäni. Tämä oli minun kohtaloni, enkä voi katua enää. Meistä kahdesta ei olisi ollut äideiksi, mutta minä pystyn olemaan äiti hänen kanssaan. Tarvitsen häntä pitämään minut järjissäni, tekemään minusta vahvan. Silti vaikka minä saankin vauvan toisen ihmisen kanssa, olet ikuisesti sydämessäni. Se ei tarkoita että haluaisin sinut takaisin, tai että minun välttämättä täytyisi nähdä sinua enään koskaan. Sinä teit minusta minut, ja nyt tunnen itseni. Rakkauteni sinuun säilyy kauniina ja ainutkertaisena, toivoisin sinun osaavan arvostaa sitä. Meidän yhteinen aikamme ei ollut virhe, se oli vain elettävä. Me molemmat pääsimme eteenpäin, ja nyt on hyvä näin.